Etusivu: Kyberturvallisuuskeskus
Etusivu: Kyberturvallisuuskeskus
Valikko

Vinkkejä informaatiovaikuttamisen tunnistamiseksi - Ole tarkkana ja toimi vastuullisesti

Tietoturva Nyt!

Päivän aikana törmäämme suunnattomaan määrään erilaisia viestejä. Huomiostamme kilpailevat lukuisat toimijat erilaisin keinoin. Miten arvioin näkemässäni viestissä olevan tiedon luotettavuutta? Mihin minun kannattaa kiinnittää huomiota vaikkapa some-postausta lukiessani ja miettiessäni sen jakamista. Mitä tarkoitetaan informaatiovaikuttamisella?

Olemme koonneet alle vinkkejä teemaan liittyen. Aiheesta kiinnostuneelle suosittelemme lisäksi valtioneuvoston kanslian opasta  Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille - Valto (valtioneuvosto.fi) (Ulkoinen linkki)sekä valtionhallinnon tehostetun viestinnän opasta (Ulkoinen linkki), jossa  on tiivistetysti organisaatioille tietoa informaatiovaikuttamiseen varautumiseksi ja vastaamiseksi. Edellä mainitut oppaat sopivat myös muillekin kuin valtionhallinnon toimijoille.

Informaatiovaikuttaminen - mistä kysymys?

Informaatiovaikuttamisessa ei sinänsä ole mitään uutta. Sitä on esiintynyt kautta aikojen. Tekniikat ja teknologiat ovat muuttuneet. Tänäkin päivänä tunnistettuja toimijoita on useita, kuten esimerkiksi valtiolliset toimijat, ei-valtiolliset toimijat, jotka voivat toimia tietoisesti tai tiedostamattaan jonkin valtion lukuun sekä erilaiset organisaatiot, järjestöt tai yhteenliittymät, taikka yksilöt jotka koordinoivat toimintaansa. Myös toimintatapoja ja tekniikoita on useita. Usein niitä yhdistetään toisiinsa.

Valtionhallinnon viestintäsuosituksessa ja tehostetun viestinnän ohjeessa informaatiovaikuttaminen määritellään toiminnaksi, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn. Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö (esimerkiksi faktat irrotetaan todellisesta asiayhteydestään). Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on saada kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan. Usein vielä tiedostamattaan. On tärkeä muistaa, että avoimeen ja demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvat erilaiset mielipiteet ja näkemykset. Ne eivät ole informaatiovaikuttamista.

Kiinnitä huomiota kokonaisuuteen

Mitä verkon lähdekritiikkiin kuuluu. Tässä muutamia vinkkejä asioista ja teemoista, joita kannattaa miettiä esimerkiksi arvioidessasi viestin sisällön luotettavuutta.

Törmätessäsi vaikkapa uuteen sisältöön tarkastele aina kokonaisuutta. Lue koko teksti ennen levität tai jaat sitä. Muista, että jo pelkkä postaukseen reagoiminen (tykkääminen, kommentointi tai jakaminen) lisää sen näkyvyyttä uusille ihmisille. Tämä perustuu sosiaalisen median palveluiden logiikkaan. Mitä enemmän reaktioita jokin postaus saa, sitä enemmän palvelu suosittelee sitä muille. Ole tarkka ja toimi vastuullisesti.

Mieti miten, tekstillä ja myös siihen mahdollisesti liitetyillä kuvilla tai grafiikoilla pyritään vaikuttamaan sinuun. Onko viesti informatiivinen, argumentoiva, faktoihin, tunteisiin vai mielipiteisiin perustuva.

Mieti, miksi huomasit viestin ja mikä viestissä kiinnitti huomiotasi. Muista, että lukuisat tykkäykset ja jaot eivät kerro, ovatko postauksessa esitetyt asiat totta.

Tarkastele julkaisijaa

Tarkastele, milloin julkaisijan profiili on perustettu ja miten usein tili julkaisee sisältöjä. Jos esimerkiksi tili on perustettu eilen, ja se on julkaissut sisältöjä harva se minuutti kellon ympäri, kyseessä ei todennäköisesti ole oikea ihminen, vaan automatisoitu tili.

Tarkastele profiilin nimeä ja vaikuttaako siihen liitetty profiilikuva oikealta. Onko kuva poimittu jostain muualta tai tehty koneellisesti. Hyödynnä hakukoneiden kuvahakuja tarkistaaksesi, onko kuvaa käytetty esimerkiksi jossain toisessa asiayhteydessä.

Kiinnitä myös huomiota käytettyyn kieleen. Esimerkiksi eri toimijat ovat hyödyntäneet automatisoituja käännöksiä, jotta viesti leviäisi useilla kielillä. Tällöin tekstissä voi olla epäjohdonmukaisia lauseita tai selkeitä kielioppivirheitä.

Mitä profiili kertoo itsestään. Pystytkö löytämään muualta tietoja hänestä.

Jos kyseessä on verkkosivu, tarkastele sivun osoitetta (URL). Tunnettujen verkko-osoitteiden väärentäminen esimerkiksi muuttamalla osoitetta hieman, on yksi informaatiovaikuttamisessa käytetty keino.

Pohdi, mikä on viestin julkaisijan mahdollinen motiivi tai tavoite.

Pohdi, miksi viesti on julkaistu juuri nyt. Mihin sen julkaiseminen voi liittyä.

Miltä viestin asiasisältö vaikuttaa?

Varmista viestissä esitetty tieto tai väite tarvittaessa useammasta lähteestä.

Jos viestissä viitataan useisiin lähteisiin, tarkista lähteet ja selvitä tiedon alkuperä. Arvioi, onko lähteitä käytetty oikein ja oikeissa asiayhteyksissä.

Jos viestissä on kuvia, hakukoneiden kuvahauilla kannattaa selvittää, onko profiilissa tai postauksessa käytettyjä kuvia käytetty aikaisemmin jossain toisessa asiayhteydessä.

Huolehdi tietoturvasta ja yksityisyydestäsi

Tiedätkö, miten käyttämäsi sosiaalisen median palvelu toimii. Millä logiikalla se tuottaa näkyviisi sisältöjä.

Tiedätkö, mihin olet sitoutunut sosiaalisen median palvelua käyttäessäsi. Tunnetko palvelun käyttöehdot.

Ole tarkka, mitä tietoja itsestäsi, perheestäsi ja ystävistäsi jaat sosiaalisessa mediassa.

Ole tarkkana tuntemattomien kaveripyyntöjen kanssa.

Huolehdi yksityisyydestäsi myös verkossa. Tarkista säännöllisesti käyttämiesi palveluiden ja sovellusten yksityisyysasetukset.

Huolehdi tietoturvastasi. Pidä käyttämiesi laitteiden ja sovellusten päivitykset ajan tasalla.

Suojaa tietoliikenneyhteytesi ja laitteesi. Huolehdi virusten ja muiden haittaohjelmien torjunnasta.

Ota käyttöön vahva tunnistautuminen (esimerkiksi kaksivaiheinen tunnistautuminen) käyttöön kaikissa käyttämissäsi palveluissa ja sovelluksissa, joissa se on mahdollista.

Toimi niin, ettei verkkojälkesi hävetä. Lähde siitä, että kaikki mitä julkaiset (esimerkiksi suljetuissa ryhmissä) on julkista.

Lisätiedot

Jussi Toivanen, viestintäpäällikkö, Kyberturvallisuuskeskus, p. 0295 345 312