Nollapäivähaavoittuvuus Linuxin Realtek-wifi-ajurissa (rtlwifi)

Tietoturvatutkija on löytänyt toistaiseksi korjaamattoman haavoittuvuuden (CVE-2019-17666), jonka hyväksikäyttöön riittää, että laitteessa on wifi päällä. Haavoittuvuus koskee vain Realtekin wifi-ajuria (rltwifi). Haavoittuvuus on ollut Linux-ytimessä versiosta 3.10.1 (2013) asti. Android-laitteet, joissa on Realtekin wifi-piiri, ovat myös mahdollisesti haavoittuvia.

Haavoittuvuuden vaikutus minimissään on käyttöjärjestelmän kaatuminen virheellisen verkkoliikenteen takia. Haavoittuvuus voi mahdollistaa laitteella hyökkääjän ohjelmakoodin suorituksen ja tätä kautta laitteen haltuun oton. Esimerkkikoodia (PoC) ei ole julkaistu eikä ole toistaiseksi näyttöä haavoittuvuuden laajamittaisesta hyväksikäytöstä.

Haavoittuvuuteen ei ole saatavilla virallista ajurikorjausta vielä.

Haavoittuvuuden kohde

Linux-ytimen rtlwifi-ajuri

Mistä on kysymys?

Haavoittuvuuden hyväksikäytön voi estää kytkemällä wifin pois päältä kunnes päivitys on saatavilla.

Mitä voin tehdä?

Työasemat ja loppukäyttäjäsovellukset

Työasemien ja tavallisten käyttäjien sovellusten haavoittuvuudet koskevat usein monia käyttäjiä. Kohteena voi olla esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmä tai tekstinkäsittelyohjelma. Ero palvelinsovellusten ja loppukäyttäjäsovellusten välillä on joskus häilyvä, esimerkiksi samaa käyttöjärjestelmää voidaan käyttää sekä palvelimessa että työasemassa.

Verkon aktiivilaitteet

Verkon aktiivilaitteilla tarkoitetaan sellaisia laitteita, jotka ovat yleensä tavallisen käyttäjän näkymättömissä, kuten esimerkiksi reitittimet, kytkimet ja palomuurit. Nämä laitteet ja niiden ohjelmistot välittävät tai suodattavat verkkoliikennettä.

Sulautetut järjestelmät

Sulautetun järjestelmän muodostavat laite ja sen sisältämä ohjelmisto yhdessä. Kuluttajien käyttämistä laitteista varsin monia voidaan pitää sulautettuina järjestelminä. Esimerkki tällaisesta on digitaalisten tv-lähetysten katselemiseen tarvittava digiboksi.

Etäkäyttö

Etäkäyttöisesti tehtävän hyökkäyksen voi tehdä tietoverkkoyhteyden tai vastaavan kautta ilman että pääsee itse kohteena olevan järjestelmän luokse.

Ilman käyttäjän toimia

Ilman käyttäjän toimia tapahtuva hyökkäys kohdistuu suoraan haavoittuvuuteen ilman että järjestelmän käyttäjältä vaaditaan mitään toimia hyökkäyksen onnistumiseksi. Käyttäjän ei esimerkiksi tarvitse selailla www-sivuja tai käynnistää ohjelmaa tietokoneessa, vaan hyökkäys onnistuu ilman käyttäjän apua.

Ilman kirjautumista

Hyökkäys ei vaadi kohteena olevaan järjestelmään kirjautumista. Vastakohtana ovat sellaiset hyökkäykset, jotka vaativat käyttäjätunnuksen ja salasanan käyttöä ja esimerkiksi komentojen suorittamista järjestelmään kirjautuneena.

Palvelunestohyökkäys

Palvelunestohyökkäyksen tarkoituksena on estää kohdejärjestelmää toimimasta siinä tehtävässä mihin se on tarkoitettu. Hyökkäyksen tarkoituksena voi olla esimerkiksi www- tai sähköpostipalvelimen kuormittaminen runsaalla verkkoliikenteellä.

Komentojen mielivaltainen suorittaminen

Komentojen mielivaltaisen suorittamisen mahdollistavaa haavoittuvuutta on pidettävä vakavana, sillä se tarkoittaa sitä, että hyväksikäyttäjä voi käyttää kohteena olevaa järjestelmää aivan kuin sen tavallinen käyttäjäkin. Se voi johtaa myös siihen, että järjestelmään murtautunut hyökkääjä voi ladata verkon kautta järjestelmään omia ohjelmiaan suoritettavaksi.

Ei julkaistu

Haavoittuvuuden käyttöaste ei ole tiedossa.

Ongelman rajoittaminen

Vaikka varsinaista korjausta haavoittuvuuteen ei aina ole saatavilla, sen vaikutuksia voidaan useimmiten rajoittaa esimerkiksi pidättäytymällä tilapäisesti jonkin ominaisuuden käytöstä tai rajoittamalla verkkoliikennettä kohdejärjestelmään sopivasti.

Ei päivitystä

Haavoittuvuuden tultua julki ei korjausta siihen ole välttämättä heti saatavilla. Kohdejärjestelmät ovat alttiita haavoittuvuuden hyväksikäytölle jos niiden suojaamiseksi ei ryhdytä toimenpiteisiin.