TCP-pinojen haavoittuvuus

Uusien Linux-käyttöjärjestelmäversioiden ja tuettujen FreeBSD-versioiden verkkototeutuksesta on löydetty haavoittuvuus, jota hyväksikäyttämällä voidaan toteuttaa palvelunestohyökkäyksiä pienillä pakettimäärillä. Hyökkäys vaatii jatkuvaa TCP-yhteyttä avoimeen porttiin kohdepalvelimella.

Haavoittuvuus liittyy TCP-segmenttien käsittelyyn Linux- ja FreeBSD-ydinten TCP/IP-protokollapinoissa. Hyökkäys vaatii kaksisuuntaisen TCP-yhteyden muodostamisen avoimeen porttiin kohdepalvelimella. Hyökkäyksellä voi aiheuttaa kohdepalvelimeen korkeaa prosessorikuormaa ja siten saada aikaiseksi palvelunestotilan. Hyökkäys tapahtuu muodostamalla ja ylläpitämällä tietynlaisia TCP-yhteyksiä, minkä vuoksi hyökkääminen ei onnistu käyttäen väärennettyjä lähdeosoitteita.

Haavoittuvuuskoordinointi:

CERT-FI toimi haavoittuvuuskoordinoijana yhteistyössä haavoittuvuuden löytäjän ja ohjelmistokehittäjien kanssa. Haavoittuvuuden löysi Juha-Matti Tiili Aalto-yliopiston Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitokselta ja Nokia Bell Labsilta. CERT-FI kiittää haavoittuvuuden löytäjää, ohjelmistokehittäjiä ja CERT/CC:tä yhteistyöstä.

Haavoittuvuuden kohde

Linux kernel -versio 4.9 ja sitä uudemmat versiot. Haavoittuvuus on korjattu versioissa 4.9.117, 4.17.11 ja 4.14.59. Versioon 4.4.146 on tuotu osa samasta korjauksesta.
Kaikki tuetut FreeBSD-versiot

Mistä on kysymys?

Päivitä haavoittuva järjestelmä korjattuun versioon. Linux-jakelujen käyttäjien osalta suositeltavin tapa tähän on jakelijan tarjoamat päivityspalvelut.

Haavoittuvuuden vaikutuksia voi lieventää rajoittamalla pääsyä haavoittuvaan palveluun, tai terminoimalla TCP-yhteydet esimerkiksi välitys- tai kuormanjakopalvelimella.

Mitä voin tehdä?

Haavoittuvuuskoordinoinnin yhteystiedot:

CERT-FI haavoittuvuuskoordinoinnin tavoittaa seuraavasti:

Sähköposti: vulncoord@ficora.fi

Mainitkaa tapausnumero [FICORA #1052508] viestin otsikossa.

Muut yhteystiedot:

https://www.viestintavirasto.fi/kyberturvallisuus/viestintavirastontietoturvapalvelut/cert-fi.html

Lisätkää postiosoitteeseen sana haavoittuvuuskoordinointi.CERT-FI suosittelee PGP- tai SMIME-salauksen käyttöä haavoittuvuuskoordinointiasioita käsiteltäessä. Avaimistomme löytyvät yhteystietojen yhteydestä.

CERT-FI:n haavoittuvuuskoordinoinnin periaatteet ovat luettavissa osoitteesta:

https://www.viestintavirasto.fi/attachments/vulncoord/68RKKzUHm/Haavoittuvuuksien_koordinointipolitiikka_1.1.pdf

Muut

Verkon aktiivilaitteet

Verkon aktiivilaitteilla tarkoitetaan sellaisia laitteita, jotka ovat yleensä tavallisen käyttäjän näkymättömissä, kuten esimerkiksi reitittimet, kytkimet ja palomuurit. Nämä laitteet ja niiden ohjelmistot välittävät tai suodattavat verkkoliikennettä.

Sulautetut järjestelmät

Sulautetun järjestelmän muodostavat laite ja sen sisältämä ohjelmisto yhdessä. Kuluttajien käyttämistä laitteista varsin monia voidaan pitää sulautettuina järjestelminä. Esimerkki tällaisesta on digitaalisten tv-lähetysten katselemiseen tarvittava digiboksi.

Palvelimet ja palvelinsovellukset

Palvelinten ja palvelinohjelmistojen haavoittuvuudet koskevat esimerkiksi sähköisten asiointipalvelujen tarjoajia. Tyypillisiä kohteita ovat palvelinten käyttöjärjestelmät ja www- tai sähköpostipalvelinohjelmistot kuten esimerkiksi SunOS, Linux, Apache, IIS tai Sendmail.

Etäkäyttö

Etäkäyttöisesti tehtävän hyökkäyksen voi tehdä tietoverkkoyhteyden tai vastaavan kautta ilman että pääsee itse kohteena olevan järjestelmän luokse.

Ilman käyttäjän toimia

Ilman käyttäjän toimia tapahtuva hyökkäys kohdistuu suoraan haavoittuvuuteen ilman että järjestelmän käyttäjältä vaaditaan mitään toimia hyökkäyksen onnistumiseksi. Käyttäjän ei esimerkiksi tarvitse selailla www-sivuja tai käynnistää ohjelmaa tietokoneessa, vaan hyökkäys onnistuu ilman käyttäjän apua.

Palvelunestohyökkäys

Palvelunestohyökkäyksen tarkoituksena on estää kohdejärjestelmää toimimasta siinä tehtävässä mihin se on tarkoitettu. Hyökkäyksen tarkoituksena voi olla esimerkiksi www- tai sähköpostipalvelimen kuormittaminen runsaalla verkkoliikenteellä.

Korjaava ohjelmistopäivitys

Ohjelmisto- tai laitevalmistaja julkaisee tavallisesti pian uuden version tai osittaisen päivityksen ohjelmistoon tai käyttöjärjestelmään sen jälkeen kun haavoittuvuus on tullut julki. Päivitys voi olla saatavilla samalla kun haavoittuvuuskin julkaistaan, mutta usein sitä joudutaan odottelemaan jonkin aikaa.