Etusivu: Kyberturvallisuuskeskus
Etusivu: Kyberturvallisuuskeskus
Valikko

Vaalit turvataan viranomaisten yhteistyöllä

Tietoturva Nyt!

Alkanut vuosi on todellinen vaalivuosi niin Suomessa kuin maailmallakin. Presidentinvaaleihin ja europarlamenttivaaleihin valmistautuminen on useiden eri toimijoiden pitkäjänteistä varautumistyötä ministeriöistä ja virastoista aina kuntatasolle ja yksittäisille äänestyspaikoille asti. Vaikka jännitteinen kansainvälinen tilanne saattaa herättää kansalaisissa huolta, suomalainen vaalijärjestelmä on vakaa ja turvallinen.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros huipentuu vaalisunnuntain iltana 28.1.2024, kun äänestyspaikat sulkeutuvat, ennakkoäänien tulos julkaistaan ja vaalipäivän ääntenlaskenta alkaa. Kansalaiset seuraavat ääntenlaskennan etenemistä ja vaalituloksen ratkeamista televisiosta, radiosta ja erilaisista verkkopalveluista, kuten mediatalojen uutissivustoilta. Sosiaalinen media täyttyy kommenteista ja vaaleihin liittyvistä julkaisuista. Analyyseja tehdään, ja suomalaisille annetaan jatkuvasti päivittyvää tietoa tuloslaskennan etenemisestä. Ehdokkaiden ja asiantuntijoiden haastatteluja tarjotaan eri kanavissa pitkin iltaa. Kansalaiset voivat seurata tätä demokraattisen yhteiskunnan tärkeää perinnettä älylaitteiltaan siellä, missä sattuvatkin olemaan: kotisohvalla, työpaikalla, lomamatkalla tai vaikka lumitöissä. 

YLE uutisoi hiljattain tutkimuksesta (Ulkoinen linkki), jonka mukaan suomalaiset ovat huolissaan kyberhyökkäyksistä ja tietomurroista. Vaalit on Suomessa aina järjestetty luotettavasti ja suomalainen vaalijärjestelmä on vakaa ja turvallinen. Äänestyslipuilla toteutettavaan vaalitapaan on erittäin vaikea vaikuttaa tietojärjestelmiin hyökkäämällä. Myöskään käsin tehtävän ääntenlaskennan luotettavuuteen ei voida vaikuttaa kyberhyökkäyksillä. On kuitenkin hyvä nostaa esiin joitakin, lähinnä informaatiovaikuttamiseen liittyviä skenaarioita, joita saatamme vaalien yhteydessä nähdä.

1: Palvelunestohyökkäykset vaaleista tiedottamiseen ja vaalitulosten julkistamiseen liittyviin palveluihin

Joissain tapauksissa hyökkäykset voisivat aiheuttaa esimerkiksi hetkellisiä katkoksia tulostilanteen näkymiseen osalle kansalaisista. Varsinaiseen vaalitulokseen ja sen luotettavuuteen ei kuitenkaan voida vaikuttaa palvelunestohyökkäyksillä. Suomalaisiin verkkopalveluihin kohdistuvat palvelunestohyökkäykset ovat palveluntarjoajille arkipäivää ja näkyvät ajoittain käyttäjille palvelun hitautena tai katkoina. Myös vaalien yhteydessä palvelunestohyökkäyksiin on varauduttu.

Lue täältä lisää palvelunestohyökkäyksistä:

2: Ehdokkaisiin liittyvä disinformaatio valeverkkosivuilla, valeuutissivustoilla tai sosiaalisessa mediassa

Perättömien tietojen julkaisemisella voidaan pyrkiä vaikuttamaan yksittäisen ehdokkaan vaalimenestykseen tai hankaloittamaan ehdokkaiden viestintää sosiaalisessa mediassa. Lähdekritiikki on tärkeää. On syytä suhtautua terveen epäluuloisesti tilanteessa, jossa jostain ehdokkaasta julkaistaan erityisen huomiota herättäviä tai uskomattomalta kuulostavia väitteitä juuri ennen äänestyspäivää. Älä jaa uudelleen valheellista sisältöä, vaan pyri ensin vahvistamaan tiedot ja selvittämään mistä on kyse. 

Lue täältä lisää informaatiovaikuttamisen tunnistamisesta.

3: Syväväärennös eli deepfake

Edellä mainittua disinformaation levittämistä voidaan yrittää vahvistaa ns. syväväärennöksillä eli deepfake-videoilla ja -äänitallenteilla, joilla luodaan mielikuvaa siitä, että ehdokas olisi tehnyt tai sanonut jotain, joka saattaa hänet huonoon valoon äänestäjien keskuudessa. 

Esimerkki deepfaken käytöstä Slovakian parlamenttivaalien yhteydessä (YLE). (Ulkoinen linkki)

Katso myös Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen video Deepfake: miten syväväärennökset tehostavat kyberrikollisuutta ja informaatiovaikuttamista:

PALVELU: YouTube

Deepfake: miten syväväärennökset tehostavat kyberrikollisuutta ja informaatiovaikuttamista?

Huomioithan, että kun siirryt YouTuben sivuille, sillä on omat käytäntönsä evästeistä ja yksityisyydensuojasta.

Voit katsoa videon osoitteesta:

On hyvä huomata, että alkanut vuosi on eräänlainen vaalien "supervuosi", sillä maailmalla järjestetään vaalit ainakin 60 maassa. Alkukesästä valitaan uudet eurokansanedustajat europarlamenttivaaleissa, jotka pidetään samanaikaisesti kaikissa EU-maissa. Myös Ison-Britannian parlamentin viisivuotiskausi päättyy viimeistään joulukuussa ja luultavasti vaalitkin pidetään vielä tämän vuoden puolella. 1,4 miljardin asukkaan Intiassa järjestetään keväällä parlamenttivaalit. Suomen lisäksi presidentinvaalit järjestetään mm. Yhdysvalloissa ja Venäjällä, ja Taiwan aloitti globaalin vaalivuoden ensimmäisten joukossa valitsemalla uuden presidentin tammikuun 13. päivä. Monilla näistä vaaleista on suuri kansainvälinen merkitys ja voikin olla, että Suomen presidentinvaalit eivät ole ensimmäisenä listalla, jos jokin valtio suunnittelee käyttävänsä resurssejaan ja aikaansa vaaleihin vaikuttamiseen.  Globaalisti kiireinen vaalivuosi luo oman haasteensa myös sosiaalisen median alustoille, joiden tulisi pyrkiä suitsimaan disinformaatiota ja vaalihäirintää samalla, kun ne mukautuvat uusien tekoälyratkaisujen tuomiin mahdollisuuksiin ja uhkiin.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on jo vuosien ajan ollut mukana tukemassa oikeusministeriötä ja muita vaaliviranomaisia valmistautumisessa ja varautumisessa kansallisiin vaaleihin. Yhteistyö on yksinkertaisimmillaan puhumista. Kun joukko eri osa-alueista vastaavia asiantuntijoita laitetaan yhteen, päästään hyödyntämään niitä näkemyksiä, jotka tulevat oman hallinnonalan ja vastuualueen ulkopuolelta. Käsittelemällä erilaisia mahdollisia skenaarioita eri taustoista tulevien ihmisten kanssa on mahdollista huomata jo ennalta pullonkaulat, kompastuskivet ja rikkinäiset puhelimet. Niihin olisi turhauttavaa törmätä siinä vaiheessa, kun jokin häiriö tai poikkeama edellyttää nopeaa toimintaa ja sujuvaa tiedonkulkua. Suomen vahvuus on eri hallinnonalojen rajat ylittävä tahto toimia suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi. Pitkä yhdessä tekemisen perinne lisää luottamusta ja helpottaa yhteisten asioiden hoitamista. Kansallisten vaalien sujuva ja turvallinen läpivienti on hyvä esimerkki monia eri viranomaisia yhdistävästä ponnistuksesta. Yleisestikin voidaan todeta, että Suomen varautuminen erilaisiin uhkiin on korkealla tasolla.